Sunnuntaiohjelmaan kuului siedätystä kahdessa eri lajissa; sekä ihmisjoukko- että julkinen liikenne -kategorioissa. Aamulla oli vuorossa ensimmäinen, kun mentiin hengaileen Käpylän kyläjuhlien yhteydessä järjestetylle kirpparille.
Ai että se teki hyvää tuollaiselle lievästi epäsosiaaliselle koiruudelle; useat ihmiset tulivat höpöttelemään ja silittelemään Seraa, joukossa myös lapsia. Alussa se yritti ignoorata tunkeilijat tyyliin "olen niinkuin en olisikaan; olette minulle kuin ilmaa; hyttynenkö täällä surisee, kun olen kuulevinani jotain ääntä?!". Ehkä kymmenennen fanin kohdalla padot murtuivat, tiukkapipon asenne hälveni ja ihastelijoiden jalkoihin pystyi jo käymään istumaan ja "nauttimaan" silityksistä. Erityisen ihmeissäni olin lasten lääppimisten sietämiskyvystä; koira istui paikallaan myös pään päälle kohdistuneiden tapsuttelujen aikana. Edistystä, koska siedätyskuurin ekassa osassa pari viikkoa sitten Kumpulan kyläjuhlilla vastaavalla kirpparilla ja siellä suvaitsevaisuus ei ollut lähimainkaan noin suurta. Kirpparisaaliina ihmiskontaktien lisäksi muutama lehti, pari koristetyynynpäälistä, kaksi laukkua ja Seralla uusi (käytetty) hihna.
Kuuman kesäsunnuntain kunniaksi kirpparilta Jakomäkeen uimaan ja sieltä Ojankoon (kun nyt kerran siellä päin oltiin :) ). Tehtiin muutaman kerran eilisen reenin rata, mutta kuumasta ilmasta johtuen kummallakin koirakon jäsenellä oli veto pois. Kotiin palauttua päikkärien jälkeen uudestaan uimaan Tokoinrantaan Hakaniemeen.
Kotiintulo päätettiin lyhyestä kävelymatkasta huolimatta suorittaa ratikalla, koska siedätys oli tän sunnuntain ja synttärin teema. Hakaniemestä kolmosratikkaan ja Seran mielestä 8 pysäkinväliä liian pitkän matkan jälkeen kiinteälle maalle Lintsin pysäkillä. "Edelleen yhtä typerä ja epävakaa tapa liikkua, kun juostakin voi", Sera näytti ajattelevan.
Kommentit