Huh, kävipä tuuri: uusi koti kelpaa myös Seralle. Olishan siinä ollutkin taas aikamoinen homma ruveta etsimään uutta :)

Reilun vuorokauden saldo Haagassa elämisestä:
- luonto tosiaankin on lähellä; bongattuja eläinlajikkeita erilaisten tirppojen ja lentomuurahaisten lisäksi miespuolinen fasaani, monta erikokoista oravaa, jotka eivät osaa pelätä tarpeeksi oravannahkaa havittelevaa vesikoiraa, ja yksi pystykorvan kokoinen kettu. Onneksi Sera ei ollut mukana jälkimmäisen kohtaamisessa. Miten ketut ja erityisesti pelkkiä jalkakäytäviä kulkevat city-ketut reagoi koiriin? Onko ne aggressiivisia vai menee pakoon? Voiko kapi tarttua pelkästään samoissa pusikoissa liikkumisesta? Kettu meinaan näytti vähän huonoturkkiselta...
- kaikki haagalaiset on tosi musikaalisia tai sitten ne pelaa golfia; samassa rapussa kuulunut ainakin LisaSimpson-soittimen (saksofoniko?) ja pianon soittoa. Pihalla kulkiessa olen nähnyt jo kaksi tyyppiä kantamassa golf-bägiä (Cleveland/Wilson).
- haagalaiset on reilua sakkia; mulla on ollut pihassa kaksi päivää polkupyörä auki ja juomapullo ja lamppu paikallaan, eikä sille ole tehty mitään! Tänään aamulla tein hienon löydön: bongasin talon toisesta päädystä lukitun ja lämpimän pyörävaraston. Ajattelin lopettaa rehellisyystestin iltapäivällä ja siirtää pyörän sinne.
- haagalaiset elää säntillistä "hyvä ihmisen" elämää ja menee aikaisin nukkumaan tai sitten ne harrastaa pimeässä suoritettavia yötehtäviä; vastapäisessä talossa ei ole kumpanakaan iltana palanut yksikään valo enää silloin, kun olen omani sammuttanut klo 23-24 aikaan.

Hyvin siis menee, kunpa vaan loput tavarat saisi jonnekin mahtumaan...