Olin niin otettu fanijoukolta (voiko yksi ihminen muodostaa joukon?!) tulleesta käskystä päivittää blogia, että tartunpa heti elektroniseen taikakynääni!

Sera on siis lomaillut Tampereella mummolassaan heinäkuun alusta tähän hetkeen, koska on ollut säätämistä asuntojen kanssa. Muuttamista harrastavana ja siitä niin kovin paljon pitävänä järjestin tälle kesälle hieman haastavamman setin: heinäkuun eka viikonloppu pois edellisestä kodista, väliaikaisessa kurjuuden maksimointikodissa (ei valoja, ei huonekaluja, ei mikroa, ei ruokaa jääkaapissa, meluavat naapurit, sijainti kartta-alueen ulkopuolella) 3 vkoa ja uusi muutto uuteen kotiin tänään eli 24. heinäkuuta.

Sera on siis lomaillut tämän väliaikaisasuntoajan Tampereella, koska a) paine sieltä suunnalta koiran hoitoon saamiseksi on ollut vähintäänkin piinaavaa talvikuukausista lähtien ja b) väliaikaiskoti on niin kaaaaukana, lähes kehä 3:n pohjoispuolella (no ei nyt sentään!) ja työmatkoihin hurahtaa rapiat 50 minuuttia yhteen suuntaan. Ensimmäisen sessio eli vanhasta kodista väliaikaiseen suoritettiin kaksin herra-V:n kanssa, mutta painavammista objekteista, niiden sijainnista ja ajankohdasta johtuen tähän tänään suoritettavaan jälkimmäiseen osaan tarvitsen jo ihanien sukulaisten ja ystävieni apua. Kiitos ja anteeksi jo etukäteen isä J, äiti A, veli M#2, neidit H&M sekä mister H!

Minulle tämä heinäkuu sen sijaan on ollut kaikkea muuta kuin lomaa. Töissä on sesonkiaika, kiitos valtioneuvoston aikataulujen. Töiltä jäljelle jäävä muutama tunti ennen nukahtamista onkin sitten mennyt uuden kodin tuunauksessa. Jos tarvitsette opastusta IKEAan, Bauhausiin, kierrätyskeskukseen tai esimerkiksi ohuen riman, kynnyksen, kolmen millin kovalevyn eli kovan puukuitulevyn, kaakelinpalojen tai oikean sävyisen maalin hankintaan, kannattaa hihkaista. Mitään varsinaista remonttia en uudessa kodissani ole tekemässä, mutta kaikenlaiseen pikkunäpertelyyn joutuu hankkimaan yllättävän paljon (ja yllättävän kallista) jos jotakin.


Uusi kotini on 29 neliötä suuri ja niin siistissä kunnossa, kun se itse itseni suorittaman maalaus-, poraus-, rassaus- ja tuunausviikon jälkeen voi olla. Olen jo kauan sitten päättänyt, että joskus vielä tsemppaan niin, että saan aikaiseksi tehdä jostain Tapettitalon ihanasta tapetista ison taulun seinälle. Löysin tuon yllä näkyvän Avaruuslintu-tapetin, ja siitä se idea sitten lähti. Taulun taustaksi tarvitsen sitä kolmen millin kovalevyä, en suinkaan mitään kirjahyllyjä ole ajatellut alkaa nikkaroimaan.

Tapetin hengessä maalasin olo-/ruokailu-/makuu-/työ- eli sen ainoan huoneen yhden seinän sian väriseksi. Joo joo, sian väriseksi. Jos lapsen käskee värittää värityskirjan possu, se valitsee tuon värin ja "totuushan tulee lasten suusta (kynästä)". Onneksi siinä kohtaa remonttiurakkaa kello oli lauantai-iltana jo jotain yli 22, eikä mun tai herra-V:n voimat enää riittäneet vittuuntumiseen, pelkästään huvittuneeseen hörinään.

Tarkoituksena oli siis saada seinä vaalean ruskeaksi, piste. Ei luulis olevan kovin vaikeeta: vaalean ruskea. Tikkurilan, Teknoksen ja Sadolinin värikarttoja selatessa löytyi noin 56 erilaista vaaleanruskeaa, mm. nimillä beige, kvartsi, tiikerinsilmä, sitriini, pehmeä/syvä/vaalea/medium/tumma Monaco/Kenia jne. Siis mitä?! Ei maa ole väri! Eikä pihvin kypsyysaste liity väreihin!

Poimin sieltä sitten randomilla jonkun, joka osoittautui seinälle sudittuna sian väriseksi. Naureskeltiin lopputulokselle, mutta päätettiin kuitenkin maalata seinä loppuun ja toinen kerros vielä kaupan päälle perään. Yhtäkkiä taivaat aukenivat ja tapahtui ihme: kuivuessaan sian värinen seinä muuttui juuri sellaiseksi vaalean ruskeaksi, jonka olin värisuikaleesta valinnut ja myyjä mulle sekoittanut! Mahtavaa! Mitä tästä opimme: jos maalaat, älä häslää :)

Lisäksi maalatessa on hyvä muistaa suojata kaikki lähiseinät, katot, lattiat, oikeestaan ihan kaikki mitä 10 m:n etäisyydeltä löytyy leveällä maalarinteippisuikaleella. Kannattaa silmämääräisesti kuvitella, minkä verran menee huti -  ja sitten ainakin mun tapauksessa lisätä vielä 10cm suikale siihen perään. Ehdottomasti kannattaa pitäytyä vesiohenteisissa maaleissa ja kunnon teloissa. Rajainkin varmaan on ihan OK, jos sitä osaa käyttää. Kunnon tikapuut on must kuten myös suojapaperi (ei sanomalehti, joka sotkee) ja musiikkia taustalle.

Seinistä tuli hienot, vaikka itse sanonkin ja nyt tekisi mieli maalata lisää. Ostin Huuto.netistä Tikkurilan Oasis-sablonin Taika-kultamaalia jota kokeilen seuraavaksi. En tosin seinään vaan siihen kovalevyn jämään, joka taulusta jää jälkelle (ne kun myydään 1440mmx2750mm levyissä: tiedoksi kaikille).