Vuorossa oppitunti siitä, miltä näyttää suoritus, jossa kaikki virheet yhdistyvät samalla radalla.

Voilà: Meidän Agirotu-joukkuekisan rata

Kannattaa istua varmuuden vuoksi alas ja ottaa vaikka yksi olut ennen spektaakkelia, ettei ala jännittämään. Vauhtia puuttuu, mutta vaarallisia tilanteita ei. Kannattaa katsoa kaikkien joukkuelaisten videot järjestyksessä, niin saa kuvan, miten myös ankkuriparivaljokon olisi pitänyt rata suorittaa... :)

Kommentteja omasta radasta videolta nähdyn perusteella:
* Kolmoseste oli rutiinivirhe, ei siitä sen enempää. Joskus vaan menee esteestä ohi, kun ohjaaja ei ole tarpeeksi hereillä. No big deal.
* Puomin loppu muistuttaa enemmän pituus-esteen suoritusta kuin meidän niin hartaasti reenaamaa kontaktisuoritusta. Harmittaa tosi paljon, mutta tulipa todistettua, että neljä kisarataa peräkkäin ilman kontaktireeniä on liikaa. Väliin pitää saada muutama varma pysäytys ja palkkaus, että Seralle palautuu mieleen, mitä se "matto"-käsky oikein tarkoittaa.
* Kepit; 2/3 hyvin, loppukolmannes neljästi päin pyllyä. Kuten videolta näkyy, jään aika paljon jälkeen kepeillä. Mun pitäisi olla joko kauempana sivusuunnassa, edempänä tai näyttämättä kädellä ja luottaa koiran tekemiseen. Reeneissä liika luottaminen on kostautunut sillä, että viimenen keppiväli jää tekemättä (mun ja) Seran kiiruhtaessa seuraavalle esteelle. Siksi olen pyrkinyt kulkemaan siinä vierellä. Vaikka tämän radat kepit menikin huonosti, täytyy kuitenkin muistaa, että tätä aikaisemmin viikonlopun kisoissa neljät kepit oli menneet ilman virheitä! 80 % onnistumisaste siis!
* Sarjaesteen keskimmäinen rima tippui kokemattomuutta; eihän Sera taida olla koskaan hyppinyt in-out-sarjavälejä; niitä voiskin kokeilla joskus.
* Este sarjan jälkeen: Miten koira voi hypätä esteen yli, jos minä ohjaajana seison edessä?!? Miksi ylipäätään valssasin tossa välissä?! Hohhoijaa... Laitetaan oman kokemattomuuden piikkiin.
* A:n kontakti, oi oi oi joi joi joi oi oi oi joi joi joi. Byäää, nyyh, ääääää...
* A:n jälkeinen este: tulipa testattua, ettei 41 cm korkea vesikoira pysty hyppäämään vinottain paikaltaan estejohtimen yli. Eipä näytä Seraa paljon haittaavan pikku äksidentti. Omaa ohjaustani en tuossa tilanteessa oikein osaa syyttää. JOS Sera olisi tehnyt A:n kontatin, kuten sille on opetettu (ja miten se on tähän saakka sen ainakin 100 kertaa tehnyt), eli pysähtynyt tassut maassa kontaktialueelle, kaikki olisi sujunut ongelmitta. Tällöin olisin ehtinyt kääntyä rauhassa, kutsua Seran jatkamaan "mennään"-käskyllä ja ohjata seuraavan esteen kunnolla. Nyt se hyppäsi järkyttävällä loikalla mua kohti puolesta välistä A:n alastuloa, jolloin mun suunnanvaihdos tuli sille yllätyksenä eikä ehtinyt kääntämään itseään esteelle.

Otamme opiksemme ja keskitymme tulevaisuudessa erityisesti puomin, A:n, keinun, keppien, sarjaesteen, kääntymisten, ohjauksen ja ohjaajan liikkeen reenaamiseen