***
Eilisen reenirata oli tällainen:
Alussa esteillä 1-2-3-4 kaikilla ryhmäläisillä toimi tosi hyvin se, että koira jäi lähtöön ja itse tuli pitkälle pituuden (2) taakse (kuvassa n. "www":n kohdalle). Tällöin oman liikkeen sai työntävänä juuri oikeassa kulmassa kohti A-estettä (4), eikä putki (7) vetänyt koiria puoleensa.
Sarjaeste (5) meni kaikilta hyvin, koska vauhti oli A-esteen (4) jäljiltä sopivan hidas sarjalle tultaessa (ainakin pysäytyskontakteilla). Keppikulma (6) oli helppo, samoin putkeen (7) syöttö. Kun koira oli lähtenyt putkeen (8), ohjaajan tuli liikkua valssaamaan okserin (9) taakse, jotta hypyt 9-10-11 sai mahdollisimman tiukoilla kaarroksilla. 270* kulma onnistui kummankin koiran kanssa tosi hyvin.
Haastavimmaksi kohdaksi radalla osoittautui pätkä puomilta (12) keinulle (15). Kohta muistuttaa Anne Saviojan maksien MM-kisaradan lopussa ollutta puomi-pituus-putkeen-hyppy -kohtaa:
Parhaiten ohjaus onnistui niin, että puomilta jatkoi ohjausta myötäisellä (oikella) kädellä suoraan, jonka jälkeen ohjaus kääntyi vihreän viivan mukaisesti (kuva 3). Hakeuduin itse ensin suoraan puomin eteen (punainen raksi) ja ajattelin tehdä käännöksen sylikäännöksenä. Valkku hyvin selvensi, miksei se kuitenkaan sovi tällaiseen kohtaan. Sylikäännöksessä koiran tulee tiukan käännöksen jälkeen lähteä toiseen suuntaan suurin piirtein samaa linjaa, mistä tulikin (eli tässä uudelleen puomille), kun taas tässä halutaan koiran irtoavan kauempana sivulla olevalle hypylle (13).
Kuva 3. Ohjaajan oikea liike vihreällä, koiran linja mustalla ja väärin sijoittunut ohjaaja punaisella raksilla
Keinulta (15) eteenpäin loppuun (20) saakka rata oli helppo ja ai että oli taas loppusuoralla hyötyä siitä, kun koira osaa pysähtyä kontakteille! :)
***
Reian mukanaolosta oli niin monta positiivista seurausta, että aion ylipuhua sen mukaani tulevaisuudessakin, mikäli reeniryhmässämme on tilaa;
a) Mun piti keskittyä ohjaamaan jokainen este oikein ja selkeästi, koska yhteisen harrastushistorian puuttuessa Reia ei osannut paikkailla mokailujani, kuten Sera (valitettavasti/hyvä niin) tekee.
b) Seran motivaatio mun kanssa tekemiseen kasvoi silmissä, kun se joutui katsomaan autosta, kuinka teinkin jotain kivaa myös jonkun muun kanssa. Tässä on yksi tärkeä syy myös siihen, miksi erityisen innolla odotan uuden pennun saapumista. Ei Sera koskaan mitään typerää ole tehnyt, mutta eilisessä reenimotivaatiossa oli huomattava ero aikaisempaan.
c) Haluan kehittyä ohjaajana, ja ainoa keino siihen on ohjata erilaisia koiria. Reia olkoot ensimmäinen Seran jälkeen (tai oikeastaan toinen, koska kerran hairahduin yhden jättiläiskokoisen valkkarin ohjaksiin :)
d) Reia on oiva agilitytykki; ei vaaleanpunaisilla pilvillä leijaileva prinsessa, kuten joku väittää :)
e) "siinä ne kaksi menee missä yksi"; ihanaa lähteä reenaamaan, kun tietää saavansa tehdä paljon!
Illalla reenien jälkeen mietin, mistä olen joskus bongannut vastaavanlaisen harjoituksen, ja sitten sen keksin: Clean Run -lehden "free sample" -numerot ovat vapaasti luettavissa lehden verkkosivuilla. CR 11/05:ssä on hyviä vastaavanlaisia harjoitteita s. 14--> (artikkeli Unleashing the Velcro Dog) (esteiden asettelu ja esimerkkiharjoite; ks. kuva 4) ja CR 12/07:ssä s. 69 --> (kuukauden "Distance Challenge") (esteiden asettelu ja esimerkkiharjoite; ks. kuva 5). Tein noita keväällä itsekseni, ja varsinkin ensimmäinen on aika haastava. Kokeilkaa ja kommentoikaa, miten onnistuitte!
Kuva 4. Clean Run 11/05: esteelle irtoamis-,lähetys- ja etäisyysharjoitteita
Kuva 5. Clean Run 12/07: esteelle irtoamis-,lähetys- ja etäisyysharjoitteita
Kommentit