”Ei oppi ojaan kaada” - varsinkaan villiä pikkupentua, ja niinpä Saaga pääsi aloittamaan esikoulun pääsiäismaanantaina. Ekalla kerralla esittäytymisen lisäksi päästiinkin jo tositoimiin, eli harjoittelemaan paikallaan istumista, ohjaajan kanssa juoksemista ja yleistä yhdessä oloa muiden samanlaisten sählääjien suhatessa vieressä. Saagalla meni hyvin: se osasi syödä nameja ja leikkiä lelulla, mutta myös istua nätisti paikallaan ja odottaa pieniä hetkiä.

Kotiläksyksi saimme paikallaanoloharjoituksia ja maahanmenon opettelua. Jälkimmäinen on osoittautunut astetta hankalammaksi, koska mulla ei ole ollut tapana opettaa koirilleni maahanmenoa... Ai miksikö? No sitä ei ole koskaan tarvittu missään, kun tokoa/tottista ei olla koskaan tosissaan reenattu ja istuminen+odottaminen on Seralla hallussa.  Tärkeä syy reenaamattomuuteen on toki myös se, että Sera on hienohelma, eikä se tykkää laittaa herkkää vatsanahkaansa maata vasten. Ja koirahan todellakin saa meillä sanoa mielipiteensä tällaisissa asioissa! :)

Saatiin hyviä vinkkejä keskiviikkona Ojangossa maahanmeno treenaamiseen, joten toivottavasti harjoittelun tulos alkaa näkyä ennen seuraavaa penturyhmän reenikertaa. Olishan se noloa tällaisen jutun takia pudota pois treeniringistä jo tässä vaiheessa! :)