Tämän aamun Metro-lehdessä oli hyvä kolumni suomenkielen ärsyttävyydestä. Maiju käsitteli samaa aihetta ansioituneesti Hippi Kukka Woodstockin blogissa tammikuussa otsikolla "Inhokit", ja kirvoitti oikein hyvän keskustelun jo silloin (ks. em. bloggauksen kommentit). Ihq vai mitä ;-DDD!

1287388397_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Em. kolumni tiivistää hienosti sen, miksi keskustelupalstojen lukeminen aiheuttaa välillä suurta tuskaa ja miksi suhtaudun erittäin nihkeästi Facebookin käyttöön, eikä minuun siis kannata edes yrittää ottaa kontaktia sen välineen kautta. Kämmenten hikoilua, iho-oireita, uneliaisuutta, näön hämärtymistä, ärsyyntymistä ja muita sivuvaikutuksia aiheuttavat esimerkiksi seuraavat em. julkaisukanavien maneerit:

  • Kolmen pisteen ("...", pisteryhmä, ellipsi) väärinkäyttö: mutta...ei, ainiin...hankin, jep.., ...koputtaa puuta....
    Pisteitä on kolme; ei kaksi tai neljä. "Ellipsillä osoitetaan, että ajatus tai esitys on jätetty kesken. Se kirjoitetaan suoraan, ilman väliä, viimeisen mukana olevan sanan perään. Sen jälkeen on tyhjä väli samoissa tapauk­sis­sa kuin sanan jälkeen. Jos se on sellaisen virkkeen lopussa, joka lopetettaisiin pisteellä, jätetään piste pois."
  • Typerät lauseet ja itsestäänselvyydet: "Ei tod.", "Checked", "great", ääk, kääk, murr, argh, hui, @, "Hieno päivä tulossa!", "Katsotaan, miten käy."
    Vaikka itsekin sorrun näihin täällä blogikirjoittelun maailmassa, luettuna ne aiheuttavat vakavia sivuoireita. 
  • Sydämiä siellä täällä: huippua ♥, ihanaa ♥, mahtavaa ♥
  • Hymiöt (pl. perinteisimmät ":)", ":(", ";)" ja ":D"); erityisesti kirjoitettuna kiinni edeltävään sanaan:
    =/ :))) ;O) :P :--) :-D : DD :---D :D:D:D ; "vai mitä:)"

 Tämän aiheen lisäksi olen pohtinut myös muutamaa muuta asiaa viime aikoina. Onko kenelläkään ratkaisua seuraaviin ongelmiin:

  • Kassajonossa: kenen pitää pistää välikapula ja mihinkäkin kohtaa? Itse laitan yleensä sekä eteen että taakse, mutta jokainen jonottaja ei tietenkään voi näin toimia. Ainakin taakse kuuluu laittaa, vai onko joku eteenlaiton kannalla?
  • Jouluvalot: Voiko keltaisia ts. värittömiä jouluvaloja kutsua "talvivaloiksi" vai yhdistetäänkö ne vaan jouluun? Olisiko maailma siis jo niin edistynyt, että värittömiä valoja saisi käyttää lokakuusta helmikuuhun? Kaikille lienee selvää, ettei värillisiä valoja saa käyttää koskaan, eikö totta?
  • Muut koiranulkoiluttajat: Montako kertaa lenkillä pitää keskustella koiranomistajakollegan kanssa, ennenkuin hyviin käytöstapoihin kuuluisi esittäytyä? Jos esimerkiksi tietää jo kaiken Hessun, Tessun, Sisun, Santun ja Pikin elämästä viimeisen kahden vuoden ajalta, olisiko kohteliasta vihdoin tiedustella jotain myös hihnan toisessa päässä olevasta puhemiehestä?
  • Saapuminen junalla Helsinkiin: Lempiaiheeni junamatkustaminen kirvoittaa uudelleen ja uudelleen suurten kysymysten äärelle. Miksi joidenkin (valtaosan) aamuruuhkassa lähijunassa Helsinkiin saapuvien matkustajien pitää nousta seisomaan junan eteiseen ja käytäville siinä vaiheessa, kun matkaa laituripaikkaan ja junan lopulliseen pysähtymiseen on useita satoja metrejä ja edessä on useampi junavainuja heiluttava ja huojuttava raiteenvaihto? Miksi ei voi odottaa laituriin saapumista, junan pysähtymistä ja ovien aukaisua ennen oville ja käytävälle jyräämistä? Onko joku joskus Helsingin rautatieasemalle saapumisen jälkeen toiminut liian hitaasti ja vahingossa jäänyt junaan sen jatkaessa eteenpäin (taannoista E&Y:n toisen kerroksen kokoustilaan kiipeämistä raiteelta 13 ei lasketa)?!

Suomalaisista yli puolet uskoo olevansa keskimääräistä parempia liikenteessä, itseni mukaan lukien. Tästä syystä moni ihmetyksen aiheistani liittyy autoiluun:

  • Pysäköinti merkityille paikoille kadunvarteen: Jos kadun reunaan on merkitty parkkeeraukseen alue, johon autot pysäköidään kadun suuntaisesti, miksi jättää auto noin puolen autonmitan päähän merkityn alueen alku- tai loppupäästä? Sama pätee toki myös merkitsemättömille paikoille.
  • Ohituskaistakäyttäytyminen: Jos tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h, on ohitusta varten varattu kaista, miksi ennen ohituskaistan alkua 90 km/h ajanut auto yllättäen kiihdyttää ohituskaistan ajaksi vauhtiin 110 km/h ja jälleen hiljentää 90 km/h ohituskaistan päätyttyä?
  • Iän ja autoilutapojen välinen yhteys: Miksi 95 prosenttia niistä kanssa-autoilijoista, joilta olisi valmis eväämään ajoluvan toistuvien töppäilyjen tähden loppuiäksi, osoittautuu 40-50-luvulla syntyneiksi miesautoilijoiksi?

 Olisiko kenelläkään ratkaisua edes osaan mieltäni painavista suurista kysymyksistä?