Syksy on karkoittanut kaltaiseni mukavuudenhaluiset agilityohjaajat Ojangosta ja on talvitauon aika. Jotta siirtyminen syksyyn ei olisi niin harmaata, miltä uloskatsomalla näyttää, tässä kuulumisia värikkäin kuvin.

Kuva 1. Syystalkoissa lauantaina 13. marraskuuta siirrettiin suurin osa estekalustosta talviunille. Nopealla vilkaisulla saattaisi näyttää, ettei esteiden järjestystä ole paljon suunniteltu, mutta uskokaa tai älkää: tämänkin pinon rakentamisen pohjana ovat sekä nikkeknattertonmaiset kulmakerrroinlaskelmat että aikaisemmat kokemukset vastaavista tosielämän tetris-tilanteista. Eikä turhaan: tilaa jäi vaikka toisille setille kuuden kentän siivekkeitä!

Kuva 2. Talvi tuli, takit vaihtu. Viikko sitten estesiivekkeiden tapaan myös kesävaatteet siirtyivät talvivarastoon ja talvitakit valtasivat naulakon. Lunta tulvillaan tupaan vaan, täällä ollaan valmiina.

Kuva 3. Työpaikan pikkujouluja juhlittiin perjantaina 12. marraskuuta Katajanokalla ravintola Sipulin talvipuutarhassa. Ruokailun jälkeen pöydät tyhjenivät juhlaväen siirtyessä tanssisaluunan puolelle.

Kuva 4. Postipaketti toi litroittain värikkyyttä sekä omaan että työkavereiden kylppäriin. Ja rahaa säästyi taas, koska tunnetusti myös hankintoja tekemällä voi säästää, kunhan on aikaisemmin miettinyt jotain vielä kalliimpaa jonka sitten voi korvata edullisemmalla hankinnalla :)

Kuva 5. Uusi maalaus vakituisen lounaspaikan seinässä Kaisaniemessä.

Kuva 6. Ompelijaihme-Ulla teki koirille uudet herkullisenväriset uniikit pannat: Saakalle oranssipohjainen ja Sepille pinkki-ihanuus. Kyllä nyt kehtaa lenkkeillä kaula ylpeästi kaarella Haagan lenkkipolkuja. Kiitos ihana Ulla! :)

Kuva 7. Parasta joulun lähestymisessä on glögi. Tähän mennessä olen tyhjentänyt 9 tölkkiä ja jos viime joulujen tasossa pysytään ainakin tuplasti sama määrä on vielä edessä. Varma glögitarjoilu kaikille ovikelloa soittaville!

Kuva 8. Ja jatkossa löytävät myös ensikertalaiset perille. Pitkäsuontien alkuun saatiin Ruduksen sponsoroimana hieno kyltti "koko Suomen suurimpaan ja monipuolisimpaan agilityharrastajien keskukseen". Vuonna 2011 toteutettavan halli-investoinnin valtionrahoitusta varten tehtävä hankesuunnitelma pitäisi olla valmiina joulukuun alkuun mennessä, joten erilaiset ylistys- ja kehufraasit ovat olleet ahkerassa käytössä parhaimmillaan 150 000 euron arvoisessa kirjoitustehtävässä.

Kuva 9. Taloussanomissa oli hauska juttu, joka kolahti. Olihan oma työnantajani mainittu artikkelissa peräti kolmesti. "Joo joo, kyllä te siellä teette tosi tärkeetä ja historiallisesti merkittävää työtä" :)

Lainauksia kirjoituksesta: "Olemme kokoontuneet tänne raporttien hautausmaalle. Tänne tulevat viimeiselle levolleen kaikki Suomen pelastamiseksi kirjoitetut ylevät raportit."."Harmi että julkisuus lähinnä hymähteli korkealentoiselle raportille.". "Tiivistelmän tiivistys: hyviä ideoita, mutta ei riittävästi.". "Raportti ei selittänyt, miten tällainen yleinen käsitys oli päässyt syntymään.".

Kuva 10. Erityisesti pidin tästä artikkelin osasta, joka sopii ohjeistuksena kaikille loppuvuoden työkiireiden kanssa painiville:

"Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä Suomen asiat pannaan kuntoon! Kaikki ongelmathan on jo ratkaistu paperilla. Silloin päättäjien on hyvä palata raporttien hautausmaalle ja kaivaa hyvät ideat ylös haudoistaan."

Meillä pikakuoleman kohtaavien raporttien kirjoittajilla on siis kuitenkin jotain annettavaa. Ehkä. Mahdollisesti.