Syyskuusta 2011 huhtikuuhun 2012 on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Kotimme on vaihtunut haagalaisesta kivitalosta asuntoon puisessa punaisessa talossa Helsingin Kumpulassa. Osoitteenmuutoksen lisäksi asumiskerrosten lukumäärä tuplaantui, työmatka Kallioon puoliintui, lattia vaihtui muovisesta puiseen ja - ah se tärkein - tiskaaminen hoituu nykyään astianpesukoneella.

Uudessa kodissa on iso keittiö, johon haluttiin pitkä ruokapöytä. Mummulan aitan vintiltä löytyi tarkoitukseen sopivia, joskin hieman kieroja ja erittäin likaisia, lankkuja.

Kuvat 1-3. Idea itsetehdystä keittiön lankkupöydästä lähti mummulan vintiltä löytyneestä puutavarasta. Kalusteinsinöörin hommia tehtiin kirpeässä syyssäässä loka-marraskuun vaihteessa.


Kuva 4. Valmistuttuaan pöytä on palvellut mm. erinomaisena pelialustana. Talven uutena tuttavuutena Puerto Rico.



Kuva 5. Ihan kaikille vanhoille kämppiksille ei löytynyt uudesta kodista paikkaa. Isomahainen televisio ja vain vähän epämääräistä ääntä pitävä 80-luvun mikro palvelevat nyt uusissa kodeissa, joihin ne ovat toivottavasti Kierrätyskeskuksen hellästä huomasta päätyneet.



Kuva 6. Talven aikana on tullut käytyä myös teattereissa, kuten talvikaudelle kuuluu. Ryhmäteatterin Don Quijotesta lähdettiin pois erätauolla, ei oikein jaksanut Ulla Tapanisen ja Vesa Vierikon voima kannatella. Jatkuvaa kasvua jaksoi sen sijaan kannatella loppuun saakka. Q-teatterin Broken Heart Story oli hieman liian sotkuinen mun makuun, vaikkakin videokuvan yhdistäminen teatteriesitykseen onnistui hyvin. Rovaniemen kaupunginteatterin vierailunäytös Espoossa, Katvealue oli vaikuttava monella tapaa: tarina oli koskettava, mutta esitys konkretisoi hyvin etelän ja pohjoisen välillä olevia eroja. Ritva Valkaman tähdittämä Hotakaisen Ihmisen osa Helsingin kaupunginteatterissa oli vakuuttava erityisesti näyttelijäsuorituksiltaan. Katri Helena -musikaali puolestaan hyödynsi erinomaisesti Suomen isoimman teatterin tarjoamia lavaan ja lavastukseen liittyviä teknisiä mahdollisuuksia. Saksalaisten miimikoiden vierailu Espoossa maaliskuun alussa oli huikea: miten ihmeessä ne pallot leijailivat ilmassa ihan itsestään!?
Kuvassa Espoon kulttuuritalo, jossa olen käynyt nauttimassa teatteriesitysten lisäksi kuukauden elokuvista, mm. Kuninkaan puheesta joulukuussa.




Kuva 7. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Marraskuun kehittämispäivän To Do -listan ensimmäinen kohta: uuden kahvihuoneen sisustaminen pomon (uudistuksen myötä entiseen) huoneeseen. Sisältöä kahvitunteihin tuo Tampereelta autotallista löytynyt 70-luvulta peräisin oleva serkkupoikien korona. On tullut talven mittaan mummot ja Naantalit tutuiksi, mutta sarjatilanne näyttää kevätkierroksen kohta päättyessä ihan hyvältä mun kannalta.


Kuva 8. Joulukuussa kuljin Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa - ihan tulvaan saakka! 



Kuva 9. Vuoden alussa kuusi pientä kakkapyllyä kävi laajentamassa elämänkokemuksiaan Limingantiellä. Viisi niistä oli lammasmaisen kiharakarvaisia ja sen yhden tehtävä oli toimia porukan paimenena. Terveisiä Neolle, Iitulle, Mutrulle, Pepille ja Vivianille perheineen!



Kuva 10. Seurakaveri-kaiman äiskä neuloi kotiin hienot tyynyn ja peiton. Kiitos Sannan äiti, kyllä kelpaa sohvalla löhötä! :)



Kuva 11. Pitkästä pitkästä aikaa pääsin laskemaan mäkeä alas lumilauta jaloissa maaliskuun hiihtolomalla Rovaniemellä. Kyllä on helppoa nykyään käydä moikkaamassa Rovaniemen neitejä, kun lennot hankkii 80 eurolla - kiitos Norwegian! Rovakadun palvelut olivat maaliskuussa ihan marraskuun edellisen vierailun tasoa: riittävästi ruokaa, kyytipalvelut ykkösluokan tasoa, hahmogalleria täydellinen kissanaisesta alkaen  ja laatumajoituksesta kun on puhe, norsun muotoon aseteltu pyyhe sängyllä kruunasi jälleen tunnelmallisen loman pohjoisessa. Kiitos Suvituulia!



Kuva 12. Tärkeät vastuut vaativat huolellista valmistelua. Ystäväni vihittiin pääsiäisenä, mihin liittyen liimailtiin, niittailtiin, leikeltiin, ommeltiin ja tietysti juoruiltiin Tampereen ja Helsingin lisäksi eräänä viikonloppuna myös Kaarinassa. Kovin olivat puheliaita kaarinalaisen marketin asiakkaat: odotellessani koirien kanssa muiden käydessä kaupassa, sain juttuseuraa vartin aikana peräti kolmesta lokaalista. Mukavaa väkeä Kaarinassa!