Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


maanantai, 13. elokuu 2012

Periksi ei anneta ja mihinkään ei muuteta

Vuodatus-blogeille tapahtui luonnonkatastrofi kesäkuussa, kun salama iski suoraan blogien suureen sydämeen.


 
Kuukauden elvytysten jälkeen elon merkkejä alkaa jälleen olla nähtävillä, ja blogia pääsee jälleen päivittämään entiseen tapaan (ehkä jopa hieman nopeammin?!). Hieman torsoksi ainakin oma valokuviin painottuva blogini tosin onnettomuudessa jää, sillä kuten yo. tiedotteessa mainitaan, kaikki kuvat 8/2009 jälkeen ovat hävinneet salamana kirkkaalle taivaalle. Pyrin päivittelemään vanhoja kuvia ajan kuluessa myös vanhoihin teksteihin, koska kuvien katselusta on ollut iloa vuosien varrella erityisesti minulle itselleni.

Tällä mennään siis jatkossakin, eikä mihinkään olla muuttamassa. Päivityksiäkin on luvassa jo ihan lähipäivinä :)

torstai, 28. kesäkuu 2012

Kabain koulutuksessa sokkareita harjoittelemassa 27.6.2012

Keskiviikkona juhannuksen jälkeen oli vapaa päivä töistä, kun suuntasimme Krisztina Kabain koulutukseen Paimioon. Kiitokset Kaisille ja Milalle mahdollisuudesta ja järjestelyistä! :)

Koulutus oli erittäin onnistunut ja antoisa monesta näkökulmasta. Ensinnäkin, aina on ihanaa päästä tekemään agilitya nurmialustalle. Suomessa on ihan liian vähän kisoja ja treenimahdollisuuksia nurmella. Toiseksi, ryhmämme kokoonpano oli juuri optimaalinen tällaiseen koulutukseen: tavoitteellisia ja urheilullisia tyyppejä, joilla on asenne kohdallaan, jotka ovat osanneet kouluttaa koiransa ja joiden ohjaamisesta katsellessa oppii itsekin huimasti. Kaikilla homma toimi, kannustusta riitti ja päivän aikana nähtiin paljon huikeita onnistumisia. Kiitokset hyvästä treeniseurasta tehonaiset Anne-Mari, Mia, Jade ja Johanna - lähden millon vaan tekemään agilitya teidän kanssanne uudestaankin!

 
Koulutus sisälsi kaksi noin 2,5 tunnin sessiota. Kabai on tunnettu hyvästä liikkumisestaan ja erityisesti pers'jätöistä. Koulutuksen teemana olikin ohjaajan oikea liikkuminen, erityisesti sokeat leikkaukset eli pers'jätöt. Tekniikka perustui ohjaajan sijoittumiseen radan kannalta keskeisiin pisteisiin. Kun ohjaaja liikkuu näiden pisteiden välin mahdollisimman suoraan, myös ehtii. Koira tekee homman, eli poimii esteet ohjaajan sijoittumisen mukaan. Kuulosti yksinkertaiselta ja siltä se myös meidän toteuttamana optimaalisimmillaan näytti. Koska tykkään liikkua, nautin äärettömästi Kabain reiluun liikkeeseen perustuvasta ohjausajattelusta.

Aamupäivän pätkä näytti tältä:
Kabai oli erittäin vaativa kouluttaja ja kohdat hinkattiin aina täydellisyyteen saakka - vaikka sitten yksi este kerrallaan. Aivan ihanaa, sopii mulle!  Kentällä kaikui pitkin päivää tuttu "GO GO GO - no no no..." -huuto, joka onneksi silloin tällöin muuttui myös muotoon "GO GO GO - GOOOOD!" :)

Iltapäivällä jatkettiin samalla teemalla tällaisella ratapohjalla:
Estevarmuuden tulee olla kunnossa, ennenkuin omasta liikkeestä saa kaiken irti ja ohjaaja voi oikeesti luottaa koiraansa. Uutena asiana minulle oli se, että katseen ei tarvitse olla koko ajan koirassa, vaan liikkuminen oikeisiin pisteisiin ennen koiraa on keskeistä. Myös äänen käyttö ohjausten hallittuun vahvistamiseen oli hyvä uusi asia. Kuten kaikkiin ohjaustekniikkoihin, myös Kabain tekniikkaan sisältyi joitain "olen vain opettanut koirani toimimaan näin" -oppeja. Esimerkiksi vastaisen käden käyttö tiukan käännöksen merkkaamisessa oli sellainen tekniikan osa, joten luultavasti en tule käyttämään tai opettamaan koirilleni.

Liikkuva ohjaus toimi kokonaisuudessaan Saagalla kuin häkä ja onnistuimme mielestäni hyvin sekä aamun että iltapäivän sessiossa. Harjoiteltavaa jäi erityisesti puomi/putki-valintatilanteissa. Ette arvaa, kuinka paljon sormet syyhyävät päästä testaamaan oppeja käytännössä!
 
Kauniiseen pihapiiriin mahtui myös koiranomistajan kannalta ei-niin-toivottuja-asukkaita.

torstai, 28. kesäkuu 2012

Vanhojen kotiseutujen tarkistus, retki alppiruusupuistoon

Keskiviikkona ennen juhannusta käytiin iltakävelyllä Haagan alppiruusupuistossa vanhoissa kotimaisemissa. Puisto oli jälleen komeassa kukassa!

Kuvat 1-3. Atsaleat tuoksuivat pitkälle, eikä väreissäkään ollut valittamista







Kuvat 4-5. Alppiruusupuskien (puiden?) välissä asuu oravia, joten koirat olivat tarkkaavaisina.


 
 
 
Alppiruusupuistosta oli iloa joka aamu, kun siinä vieressä asuttiin. Puistoon liittyy myös mukaansatempaavia sankaritarinoita. Muistuttakaa, että kerron laitetestaajan tarinan, kun seuraavan kerran nähdään :)
 

tiistai, 19. kesäkuu 2012

Kotipihassa viihtyy, kun grilli on kuumana ja kesäkukat loistaa (+ maininta SM-kisoista)

AIkaisemmasta, toukokuisia Kumpulan kyläjuhlia käsitelleestä tarinasta jäi puuttumaan kuva onginta-spektaakkelimme saaliista eli leluista, joita lapsionkijat saivat saaliikseen. Hinta 1 €: saaliina lelu ja karkki (omakustannehinta). Koirat olivat hyvin pettyneitä siihen, ettei yksikään leluista jäänyt niiden suolistettavaksi. Tykkäsin eniten tuosta kierosilmäisestä autoa ajavasta kissasta etuoikealla sekä miekanheilutusasennossa olleesta Zorrosta, joka epäzorromaisesti makaa kuvassa etuvasemmalla.

 
Kotitalomme pihassa on grilli ja Lasipalatsi grilliruokien nauttimiseen. Ruokailijoita tilaan mahtuu hyvin 10, koska tuoleja on valmiiksi sen verran. Jos on enemmän vieraita, osa syö seisaaltaan tai tuoleja pitää tuoda lisää sisältä. Grillissä poltetaan klapeja, joilla ruoka kärventyy tasaisesti (mustaksi) joka kerta. Oon saanut grillin päälle tähän mennessä joka kerta yhdellä tulitikunraapaisulla. Jes!
 
 
Grilli ja tila grilliruuan syömiseen on hieno keksintö omassa pihassa! Ollaan grillattu alkukesän aikana lähes viikottain. Omia suosikkejani ovat täytetyn sienet, bataattinyytit sekä lihamakkarat pienissä paloissa. Koska kolme 1/3 makkaraa on paljon vähemmän kuin yksi kokonainen. Jälkiruuista grillattu banaaninpuolikas jäätelöllä, suklaakastikkeella ja vaahterasiirapilla oli erinomainen valinta. Lasipalatsin varusteluun kuuluu myös sähköinen keittolevy, jossa ollaan muutamat ruotsalaiset uudetpotut on kiehautettu kesän alkajaisten kunniaksi.
 
 
 
Edellisen kerran grillattiin Seran synttärin kunniaksi perjantaina 8.6.2012, jolloin Sepi täytti kokonaiset 7 vuotta. Synttärijuhlissa oli ihmisvieraita 8, mutta ei se vielä mitään, sillä myös Seran Bono-iskä kunnioitti tyttärensä synttärijuhlia läsnäolollaan. Ei mikään hulttioiskä siis! Perhepotretti lisätään toisesta kamerasta myöhemmin.

Ruuasta puheen ollen: olen tutustunut lähipäivinä kahteen mielenkiintoiseen ruokablogiin, joihin jokaisen innokkaan kotikokin kannattaa tutustua:
- Tarjoiluehdotus valmistaa herkullisia annoksia purkkien, pussien, tölkkien ja pakkausten etikettien innoittamalla tavalla
- Never Seconds arvioi eri maiden kouluruoka-annoksia moniportaisella systeemillä, johon sisältyy mm. puraisujen määrä. Blogi on aiheuttanut keskustelua myös brittien julkishallinnossa.

Suosittelen! :)

Tämän vuoden kesäkukkavalikoima on hyvin perinteinen: runsaslukuisin valikoima on samettiruusuja, koska pidän niiden väristä ja näyttävyydestä. Ne eivät vaadi ihmeempiä ja kukkivat kiltisti pitkin kesään. Amppeliin valitsin perinteisenpunaisen pelargonian kaveriksi keltaisen pikkukukkaisen huovinkukan ja Jaanan suositteleman köynnöksen, jonka nimeä en enää muista. Maassa olevassa ruukussa samettiruusujen keskellä on puolikuollut laventeli, jonka henkiinheräämistä odottelen. Puisessa laatikossa on sekamelska kaikkea: tuoksupelargonia, keltainen ja punainen marketta (ehkä), pelargonioita ja samettiruusuja.
 
    
 
Agilityn SM-kisat kilpailtiin Jyväskylässä 16.6.-17.6.2012. Kumpikin koira osallistui sunnuntain yksilökilpailuun. Lisäksi Sera osallistui lauantain joukkuekisaan HSKH:n joukkueen neljäntenä koirana.
 
Meidän tuloksena joukkueradalta oli 10 (kielto esteellä 13 + puomin 18 alasmenokontakti). Sunnuntaina yksilökilpailun hyppy- eli karsintaradalta kumpikin koira saivat hylätyn tuloksen: Seran kanssa meidän kohtaloksi koitui jo este nro 4, jonka ohjasin väärältä puolelta (kyllä se on mahdollista ratapiirrustuksesta näkyvästä huolimatta...). Saaga pääsi muutaman esteen pidemmälle, mutta noutaja tuli putken nro 5 jälkeen. Olin ajautunut väärään paikkaan (putken 5 ja keppien väliin) ohjaamaan estettä nro 6, mistä johtuen Saaga syöksyi vauhdilla putkesta 5 nenän edessä olleeseen toiseen putkeen hyppyesteen 5 sijasta.

Eipä jäänyt siis jälkipolville paljon kerrottavaa näistä(kään) SM-kisoista. Mutta se ei Sepiä haittaa, kuten kuvasta näkyy:
 

Tänään tiistaina 19.6.2012 kummallakin koiralla on näyttötilaisuus HSKH:n vuoden 2012 tehoryhmään. Toivotaan että tärppää!
 

keskiviikko, 6. kesäkuu 2012

Kyläkarnevaalit korkkaa kesän!

Aika nopeesti se kesä sitten kuitenkin tulee!

Ensimmäinen kesä Kumpulassa on alkamassa ja mitenkäs sen voisikaan paremmin aloittaa kuin Kumpulan Kyläjuhlilla. Tämän vuoden kyläjuhlat juhlittiin helteisenä toukokuun viimeisenä lauantaina 26.5.

Kuvat 1-3. Tapahtumien päänäyttämönä oli oma kotikatumme, lähes kilometrin pituinen Limingantie ympäristöineen aina kättärin kulmilta Intiankadulle saakka.



Kuva 4. Naapuri pystytti ihanan kukkamaansa eteen kahvilan, jonka herkullisin tuote oli ISO raparperipiirakan pala


Kuvat 5-7. Meidän spektaakkelina oli ongintaa lapsille - mutta myös aikuisille ja koirille! :) Lasten meressä saaliina oli pehmoleluja, pikkuautoja ja karkkia. Koirien meriantimena oli lelu ja lihatikun pätkä. Aikuisten saaliissa tuotto-odotus oli suurin, sillä matoon saattoi tarrata kiinni lottorivi tai arpa. Meri muodostui muutamasta lakanasta talon kulmalle tulppaanipenkin päätyyn. Etsi kuvasta merikoira!


Kuvat 8-10. Limingantien varrella oli vaikka mitä ihania tarjottavia!
    

Kuvat 11-12. Minä maistoin (kuulemma) perinteiseen tyyliin suoraan ikkunasta tarjoiltua bataatti-inkiväärikeittoa ja couscous-salaattia. Oli hyvää!
 

Kuvat 13-15. Eri kattauksista pääsi maistelemaan elävän musiikin tahdissa, joka vaihteli pihalta toiselle. Makuaistiin liittyviin nautintoihin pystyi yhdistämään myös visuaalisen nautinnon valokuvanäyttelyihin tutustumalla.



Kuvat 16-22. Pääosassa olivat kuitenkin sadat kirppispöydät "kilometrikirpparilla". Eka kuva otettu suoraan meidän olkkarin ikkunasta!
          
    

Kuvat 23-24. Iltaa kohden ohjelma siirtyi musiikkipainotteisemmaksi, kun Olavi Uusivirta, Atletico Kumpula, naapurikylän bändi Kuningasidea ja Pelle Miljoona valloittivat lavat.