Perjantaina pakkauduttiin Reiskaan ja suunnattiin nokka kohti Etelä-Karjalaa. Lappeenrannassa sukulaisten hellässä huomassa menikin sitten koko viikonloppu; suuret kiitokset huolenpidosta ja erityisesti pitkästä pinnasta! :)

Sen lisäksi, että sunnuntaina meidän suvun nuorin jäsen sai nimensä, ehdittiin käydä starttaamassa Lappeerannan agilityurheilijoiden agikisoissa lauantaina. Olen saanut epäileviä kysymyksiä viime aikoina, miksei me olla kisattu Seran kanssa moneen kuukauteen. Kyllä: totuus on se, että olen niin mukavuudenhaluinen, että inhoan jäätymistä, odottelua ja lämmittelyä askeettisissa ja superkylmissä halleissa :) Tästä syystä meitä ei ole näkynyt kisaradoilla syyskuun (ja lämpimän syyssään) jälkeen kuin kahdesti (ja niistäkin toinen lämpimässä hallissa) ennen viikonlopun startteja Lappeenrannassa. Ja oli siellä taas sen verran jäätävän kylmä, että taidetaan odotella huhtikuuta ja ulkokenttien aukeamista ennen seuraavia startteja. Miten kukaan pystyy tohon?! :)

Tuomarina LAU:n kisoissa kaikilla minien ja medien radoilla (agi + agi + hyppy) oli Esa Muotka. Startteja medi3-luokassa n. 20 kpl. Meidän päivän saldona triplanolla sijoituksin 2., 1. ja 5.

Ensimmäinen agilityrata A näytti tältä:

Lähetys taakse hypylle (2) ja valssi välissä (2) ja (3). Hidastussuhina hypyllä (6) ja veto putkeen (7). Tässä sähläsin hieman ja hätiköin turhaan, vaikka Sera kuunteli ohjausta hienosti. Älä sählää, vaan ohjaa! Monet koirat sinkosivat A-esteeltä (4) täydellä vauhdilla hyppyjen (5) ja (6) kautta putken (7) väärään päähän. Erityisesti tämä kohta oli hankala niille ohjaajille, joiden koirat eivät suorittaneet A-estettä itsenäisesti, koska putken (11) pää ulottui pitkälle A-esteen alta, ja ohjaajat joutuivat koukkailemaan alastulokontaktille. Hyvä rataesimerkki perusteluksi sille, miksi itsenäisten kontaktien opetus tosiaan kannattaa.

Toisin kuin moni muu radan suorittanut, ohjasin kepit (8) vasemmalta puolelta ja takaaleikkasin muurilla (9). Näin jälkikäteen ajateltuna väli keppien lopusta puomille (10) oli aika hidas, mutta en luottanut, että olisin osannut ohjata keppien sisäänmenon oikealta puolelta. Puomin (10) jälkeen tein persjätön, Sera otti hyvin kontaktin ja putkeen (11) ohjaus sujui hyvin. Yllättävän moni koirakko hyllytti puomin jälkeen koirien singotessa putken sijasta hypylle (12).

Valssasin hypyn (13) ja putken (14) välissä. Keinu (15) oli hidas, liian hidas. Jotain pitäisi siihen keksiä (*lisää "tee jotain" -merkinnän ToDo-listalle*). Loppurata ihan peruskauraa ja käännös pituuden (17) jälkeenkin meni ihan tiukaksi. Kokonaisuudessaan pitkä kisaamattomuus näkyi omana epävarmuutena ja varmojen kohtien ylivarmisteluna. Luota koiraan!!

Tulos 0vp., aika -3,66 ja sijoitus 2.

***

Toinen rata oli myös agilityrata ja näytti tältä:

Toinen rata alkoi ensimmäisen tapaan taaksetyöntö-valssi -kuviolla hypyltä (2) pituudelle (3). Keinussa (5) oli ehkä vähän enemmän vauhtia kuin ekalla radalla, mutta lisää pitäisi tulla (*alleviivaa ToDo-listalle tehdyn merkinnän*). Twist-tyyppinen liikehdintä hypyille (7) ja (8) ja varma lähetys putkeen (9). Jes! Puomin (10) alastulokontaktilla Sepi hidasteli liian aikaisin. Miten nämä saisi toimimaan yhtä varmasti ja nopeasti kuin reeneissä?!?

Loppurata oli suoraviivaista juoksemista. Toiseksi viimeisellä hypyllä (19) jälleen twist ja täysillä maaliin! Tuloksena 0vp., aika -1,95 ja sijoitus 1.

***

Päivän viimeinen rata oli hyppyrata. Reenaamattomuus ja kisatauko näkyi, ja tekeminen oli vain "vähän sinne päin": Seran vauhti väheni ja mun keskittyminen oli ehkä 75 prosenttia maksimista. Pakko saada keväällä enemmän kisarutiinia ihan jo keskittymisen säilymisen vuoksi. Rata näytti tältä:

Jälleen taaksetyöntö ja valssi alkuun (2)-(3). Pituudella en sitten kertonutkaan Seralle ollenkaan, mihin ollaan menossa, mistä johtuen kaarros meni iiiihan liiiian piiiiitkäksi melkein hypylle (16) saakka. Onneksi sain paikattua virheeni ja lopulta kerrottua Sepille, että hyppy (4) olis tarkoitus kuitenkin ottaa tähän väliin. Voi voi, minkälainen kuski koiraraukalla voi olla.

Valssi hyppyjen (6) ja (7) väliin ja hieman vetoa putkeen (8), koska kepit oli aika hyvin hollilla hypyn (7) takana. Oman ohjaamisen vajaavaisuus korostui putken (8) jälkeisessä ohjaamisessa: monet koirakot oli hyllyttäneet syöksyen putkesta (8) hypylle (9) ja edelleen suoraa edessä olleelle hypylle (6). Päätin sitten ottaa kohdan "tosissaan", eli ihan liian tiukasti, mikä hidasti vauhtia ihan liikaa. Lisäksi olin myöhässä hypyn (10) jälkeisessä valssissa, mistä johtuen myös kepeille (11) viesti oli aika tahmea. Putken (12) ohjasin pimeänä putkikulmana eli jäin putken "taakse". Muuten onnistunut ratkaisu, mutta juoksin liian lähellä putkea ja melkein keräilin putken painoihin. Jo ennestään tahmean suorituksen tuntu vaan lisääntyi tuosta kompuroinnista.

Valssi ja holtiton pelastustyöntö hypylle (13) ja pelastusveto putkelle (14). Sitten jäinkin seisomaan paikalleni (miksi?!) ja valssi hyppyjen (15) ja (16) välissä oli aika rytmitön. Loppurata meni valssi-valssi-peruutteluna hypyltä (18) hypylle (20). Vihdoin maalissa, huh.

Tuloksena 0 vp., aika -1,20s. ja sijoitus 5.

***

Lauantain ratojen myötä meidän nollat Suomen agilityliiton päätapahtumaa, Suomen agilityhistorian suurimpia SM-kisoja varten 18-20.6.2010 on kasassa:

- Agirotu (Nastola) 4.7.2009: 0 vp. sij. 13. (Herrala)
- Nokia 12.9.2009: 0 vp. sij. 2. (Mujunen)
- Helsinki 15.11.2009 (iskän synttärinä): 0 vp. sij. 1. (Viitaniemi)
-            - || -            : 0 vp. sij. 7. (Viitaniemi)
- Lappeenranta 6.2.2010: 0 vp. sij. 2. (Muotka)
-            - || -            : 0 vp. sij. 1. (Muotka)
-            - || -            : 0 vp. sij. 5.

MM-karsintoihin puuttuu yksi nolla (koska em. ensimmäistä ei lasketa MM-karsintanollalaskentaan), mutta niitä turnajaisia varten se pahempi vaatimus eli nollavoitto on onneksi tienattuna.