Seuraa kuulumispotpuri kuvien muodossa.

Kuva 1. Päästiin Seran kanssa kaudelle 2011 valittuun HSKH:n tehoryhmään! Luvassa kovia treenejä hyvien kouluttajien opeissa ja loistavien seurakaverien tsemppaamana. Tehoryhmän päätavoitteena on tottakai menestyminen vuoden 2011 arvokisoissa: SM-kisoissa Nastolassa kesäkuussa 2011 ja MM-karsinnoissa heinäkuussa 2011.

Kuvat 2-3. Syksy on tuonut tullessaan piristävää vaihtelua agikoulutusrintamalla. Olen saanut kunnian tutustua hieman tarkemmin kahteen itselleni vieraampaan rotuun, bedlingtoninterriereihin ja kääpiöpinsereihin. Pikkupinsereille olen käynyt vetämässä syyskuun ajan tekniikkatreenejä Tarjan kanssa. Aivan huikeita menijöitä! Bedlingtonin(lammaskoira)terriereitä tapasin viikko sitten ison kasan Hauhovissa järjestetyllä rotuleirillä. Kiitos Suville tämän mahdollisuuden järkkäämisestä! Kivaa vaihtelua omiin vakkariryhmiin, vaikkei niissäkään tietenkään mitään vikaa ole (tai jos on, niin itseään saa syyttää) :)

Kuva 4. Viikonloppuihin mahtuu myös koiratonta ohjelmaa. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käytiin tutustumassa Espoon kaupunginmuseossa avattuun "Ötzi - Alppien jäämies" -näyttelyyn. Vaikka itse jäämies ei ollutkaan Espoossa tavattavissa, oli näyttely hyvin rakennettu uusinta tekniikkaa hyväksi käyttäen. On se mahtanut olla aika huikea kokemus, kun tutkijat ovat saaneet jäämiehen ruumiin tutkimuspöydälleen ja tajunneet löydön merkityksen! Suosittelen: aikaa on helmikuun loppuun saakka.

Kuvat 5-6. Helsingissä vietettyihin viikonloppuihin on alkanut kuulua enemmän sääntönä kuin poikkeuksena Morrisson'silla vierailu. Perussetti on talon lautanen kahdelle, josta riittää hyvin kaikkea mahdollista kahdelle nälkäiselle. 10 euron "Syö Helsinki" -kamppanjan (joka jatkuu muuten syyskuun loppuun saakka) aikana testattiin paikan hampparitarjonta ja ainakin BBQ Bacon ja Double Cheese oli aika päteviä - erityisesti lohkoperunoilla. Morrisson's Grill & Green löytyy Ateneumin takaa ihan Helsingin päärautatieaseman vierestä.

Kuvat 7-8. Iltojen pimeneminen muuttaa paitsi iltalenkkien reittiä myös iltaohjelmistoa. Syyskuun myötä lautapeli-illat ovat pyörähtäneet käyntiin ja muutamat turnajaiset on jo oteltu Catanissa, Carcassonnessa ja Giljotiinissa. Baaripeleistä parasta eli Scrabbleä käytiin tahkoamassa lauantai-iltana Kampin William K:ssa, jossa muuten on ihan OK valikoima peruspelejä (Aliasta, Triviaalia jne.). Mitä sanoja teidän Scrabble-turnauksissa hyväksytään kirjaimille G ja C? Meidän mielikuvitus on riittänyt sanoihin "GNU", "GINI" ja "CELSIUS", mutta "KGP" ja "CIA" ovat jo siinä ja siinä, pitäisikö ne hyväksyä vai ei. Ehdotuksia? Tulevina viikkoina pelattavien pelien listalla on ainakin Dominion, Stone Age ja ehkä joku uusi tuttavuus: hankittavaksi-listalla on tällä hetkellä viisi potentiaalista uutta tulokasta (Acqua Dolce, Agricola, African Park, Mallorca ja Skåne).

Kuvat 9-10. Lautapelien lisäksi olen onnistunut koukuttamaan itseni pitkästä aikaa myös yhteen kodin elektroniikkaa vaativaan peliin, nimittäin erittäin addiktoivaan mutta niin piinaavan hyvään Rovion Angry Birdsiin. Pelissä pahat possut ovat tehneet munakasta lintujen munista, josta linnut tietenkin suuttuvat ja lähtevät kostoretkelle. Kenttä toisensa jälkeen tavoitteena on päästää päiviltää kaikki erilaisten lasi-, puu- ja kiviesteiden taakse piiloutuneet possut eri ominaisuuksia taitavien punaisen, keltaisen, sinisen, mustan ja valkoisen linnun avulla. Viimeksi vastaavaksi pakkomielteeksi ylsi Xbox360:n Amped-lumilautailupeli. Onkohan 2070-luvun vanhainkodeissa vakiovarustuksena soodastreamerit ja eri valmistajien pelikoneet?

 

Kuva 11. Viikko sitten käväisin työmatkalla Oulussa ja koirat pääsivät Pohjois-Haagan amusementparkkiin hoitoon. Sera, joka ei välttämättä nauti kylävierailuista kaikista eniten, teki kaikkensa hoitopaikkaa vastustaessaa ja aloitti taktisesti juoksut juuri hoitopäivän aamuna. Kaikenlaiseen tottunutta hoitotätiä tuollaiset tempaukset eivät tietenkään haittaa ja niinpä myös Sera siirtyi tahdonvastaisesti Uman, Menan ja Milan yökaveriksi. Oulun Radisson BLUssa parasta oli kylpytossut ja lajitelma erilaisia saippuoita. Muuta mieltä ylentävää hotellielämästä on vaikea repiä.

Kuva 12. Viikko sitten viikonloppu vietettiin mummu-iki-iäkkään seurana Hauholla. Perunat oli "nousseet itsestään" maasta jo ennen saapumistani, joten työtehtäväkseni jäi puiden pilkkominen ja omenien kerääminen. Ei tunnu lämmin kesä omenasatoa verottaneen; puut olivat täynnä kypsiä hedelmiä lajikkeesta riippumatta.

Kuva 13-15. Sannanpäivän juhlia vietettiin tänä vuonna Näsijärvellä sijaitsevassa saaressa parhaiden tamperelaisten seurassa. Mango-juustokakun lisäksi sauna, mineraalisuolahoito ja grilliruuat takasivat illan onnistumisen. Taisi olla tämän kesän viimeinen uintikerta; ainakin mulle kylmäveriselle. Koirien mielestä soutuveneestä olisi voinut hypätä laidan yli jo paljon ennen luvan saamista.

 

Kuva 16. 16. päivä syyskuuta, yhden päivän prinssi Harryn jälkeen ja samana päivänä Frans Eemil Sillanpään ja Mickey Rourken kanssa, minä vietin syntymäpäiviäni. Päivä osui torstaille, joten juhlallisuuksiin kuului mm. Kuntaliiton järjestämät Kuntamarkkinat, treenien vetämistä ja HSKH:n hallipalaveri. Tämän vuoden parhaan synttärilahjan taisin kuitenkin saada jo varsinaista synttäripäivääni edeltäneenä tiistaina, kun ystäväni selvisi kirurgi Hernesniemen avustuksella vaikeasta leikkauksesta. Perjantaina sain odotettua lounasseuraa, kun karavaanarikaverini poikkesi Helsingissä matkalla Turusta Rovaniemen ja Jäämeren kautta Jyväskylään ja edelleen Petikon ja Oslon kautta Tukholmaan. Miksi tilata yhtä kakkua, kun kahta tekee mieli: täyteläinen suklaa ja raikas juustokakku sopivat erinomaisesti yhteen. Synttärinä kaikki on sallittua.

Kuva 17. Uutta vahvistusta Hämeenpuisto kissa-arsenaaliin: Hera-bengali, jonka esi-isänä on Aasian leopardikissa: pieni ja villi kissaeläin, ei oikea leopardi. Bengalille tyypilliseen tapaan Nerakin on innokas kiipeämään ja pitää korkeista paikoista. Nera on utelias kissa, joka on tutustunut nuoresta iästään huolimatta jo mm. vessanpöntön syvimpään olemukseen.

Kuvat 18-19. Suvaitsevaisuuteen kannustavat karhut värittävät Senaatintoria lokakuun 26. päivään saakka. Torille on tuotu 142 parimetristä karhupatsasta, joista jokaiselle on antanut ulkoasun jokaisen eri YK:n tunnustaman valtion taiteilija. Helsinki on patsaiden 20. näyttelykohde. Karhunäyttelyä Senaatintorilla vahtivat sekä iso kirkko että työnantajani pääkonttori.

Eipä siis kurjuutta kummempaa, mutta onneksi pääosin positiivinen syksyn aloitus.