Lauantaina kisailtiin Nokialla kahdella agiradalla. Kummallakin tuomarina Salme Mujunen, joka tyylilleen uskollisena tarjosi jälleen haastavat, mutta hauskat radat kumpaankin kisaan. A-kisan ratapiirros näytti tältä:

Luulot otettiin pois heti alussa, jossa esteet 2-3-4 tuottivat enemmän tai vähemmän päänvaivaa lähes jokaiselle koirakolle. Ko. kohdan suoritusvaihtoehdot olivat

a) jääminen puomin oikealle puolelle ja putkeen lähetyksen jälkeen siirtyminen täyttä laukkaa putken jälkeiselle hypylle ilman puomin yli hyppäämistä (sehän johtaa hylkäämiseen) ja sylikäännöksellä hypylle (4) & (5) tai vaihtoehtoisesti juoksemalla hyppyjen (4) ja (5) vasenta puolta keinulle (6); mitä paremmin koira suoritti puomin itsenäisesti ohjaajan jätättäessä, sitä paremmin tämä kohta sujui näin ohjattuna,
b) puomin ohjaaminen vasemmalta puolelta, poispäinkäännös putkeen ja pikapikaa työntämään koira hypyn (4) taakse tai
c) puomin ohjaaminen sen oikealta puolelta, ohjaus putkeen ja kiireen vilkkaa puomin alastulon kautta työntämään koiran hypyn (4) taakse.

Valitsin vaihtoehdon a) sylikäännöntapaisella ja se toimi tosi sujuvasti.

Seuraava riskipaikka oli putkeen (8) vienti, jossa luvattoman moni koira livahti putken väärään päähän.

Loppuradalla ei ollut normaalia hankalampia paikkoja. Tuli tehtyä takaaleikkauksia (välit 4-5 ja 16-17), vaikka yleensä pyrin niitä välttämään (koska ne [muka] hidastaa Sepiä niin paljon).

Tuloksena 0vp., aika -9,?? --> sij. 2./24. Nollan tulokseen ylsi peräti 10 koirakkoa. Palkintona suklaalevy - jee! :)

Vesikoirilla meni tämä rata mahtavasti; voiton vei salamannopea Joy, toiseksi tuli Sepi, neljänneksi Deli&Sanna ja viidenneksi Ansa&Emilia. Vain Huima-the kettuterrieri- kiilasi vesikoirarivistön väliin. Aika siistiä! :)

***

Seuraava rata meni näin:

Alku meni hyvin, mutta ongelmat alkoivat jo A-esteellä (3). Sepi loikkasi varsin lennokkaasti - ja sujahti putkeen (16). Mulle ei ollut tullut mieleenkään, että se voisi sinne lähteä! Toi oikea putki oli paljon loogisemmin suoraan kirsun edessä! Ilmeisesti se väärä putki oli todella houkutteleva, sillä ainakin kaksi muuta vesikoiraa ja iso joukko muiden rotujen edustajia sinkosi ihan samaan ansaan.

No vaikka tosta oltais selvitty, seuraava ongelma olisi tullut ja tulikin hypyiltä 10-11 putkeen (12). Putki (12) houkutteli niin paljon, ettei Sepi meinannut millään malttaa käydä hyppäämässä hyppyä (11) ennen putkeen sujahtamista. Lopussa viime aikoina vahvistettu irtoaminen johti siihen, että Sepi syöksyi putkesta (16) suoraan hypyille (18) ja (19).

Tämän radan voitti Saagaan viikko sitten Purinalla ihastunut Hukka.